Jälleen..

 Aikani ollessani tässä hiljaa täällä, kerrankin päätin taas kirjoittaa tänne. Taas ei ole mitään iloista, en nyt julkaise mitään piiroksiani..

 Olen tässä tällä välillä etsinyt itseäni. En ole vieläkään löytänyt täysin itseäni, minulla on vielä paljonkin ristiriitoja elämässä..  Välillä tuntuu vain, että olen hukassa, enkä ymmärrä, mitä olen tekemässä. Niin sen kai pitääkin olla, mutta joskus pirun karua tuollainen.

Olen varmaan taas eksyksissä. En vain ymmärrä itseäni. En ymmärrä, miksi en vain ymmärrä, mitä haluan.

Ehkä tämä päähänpistos tänne kirjoittamisesta lähti pahasta olosta, fyysisestä että henkisestä. Join tänään pilaantunutta maitoa lasillisen melkein, ihan liikaa.. ne kökkäreet lasin pohjalla..
 Ja muutenkin..

Piirtämistäää

Jee, olen taas saanut jotakin aikaiseksi :D Piirsin nimittäin tässä hiljattain pari piirustusta x)) Yhdestä on aika paljon vaiheista kuvia, kun näytin niitä kaverilleni :)) Aika paljon olen käyttänyt inspiraatiomusiikkina Two Steps from Hell:in kappaleita, enemmän jotakin leffamusiikkia tai jotain tuollaista :))

Ensinnäkin, aloin luonnostelemaan ensin tuon Raven-suden, minun uusi hahmoni, olen jo pari piirosta siitä piirtänyt :3 Sitten päätin piirtää Saatananlumon, joka on roolipelini (click) yksi ns. pahisolennoista. En sen tarkemmin sitä kuvaile, mutta Saatananlumoja olen piirtänyt vuodesta 2010, jos oikein muistan. :)

 Jeps, siis aloin luonnostelemaan, ja lopulta tein ''luonnoslinet'', jotta saisin kunnolla lopulliset linet piirrettyä.  Käytän siihen yleensä punaista väriä, en tiedä miksi.

Kun vihdoinkin olin saanut ne luonnoslinet tehtyä, niin aloin ne kunnon linet. En juurikaan pidä niiden tekemisistä, mutta tykkään enemmän piiroksistani viivojen kanssa :) Aloitin Ravenista. Sitten siirryin Saatananlumoon.

Kuten hyvin voi huomata, en oikein pidä VARSINKAAN karvojen tai tuollaisten sekaisin olevien höytyvien piirtämisestä :D kyllä yksityiskohdat on ok, muttah.... xDD 

 Kuten huomaat, alkoi hieman loppupuolellal vammattamaan, ja en jaksanut oikein keskittyä tuohon jalkaan :D Hutaisin sen vain.. Grhm

Hohoo, sitten olikin vuorossa lemppariosuus :)) VÄRIT!! <3 aws.. Lättäsin Tuon sinertävän taustavärin, ja aloin sitten värittämään Ravenia :)  Pohjavärit.

Sitten hieman taustalle väriä :)) Sitten alkoikin hieman tarkemmin värejä hakemaan ja väsyjä ja varjot myös :) Pikku hiljaa se kuva alkoi saamaan eloa :)

Hieman valojakin :))

 Pikkuhiljaa alkoi tämäkin saada värinsä kuntoon :)  Tosin tässä vaiheessa tuli sellainen pienimuitoinen tauko, kun en enää jaksanut piirtää tätä x) Tuli pari muuta työtä välissä, mutten niitä vielä pistä tähän sekoittamaan tätä kulkua :)) Tosin valitettavasti on pakko sanoa, ettei ole enää muuta kuin yksi vaihe: valmis: Viimeistelin kaikki loputkin vaiheet, värit, sävyt jne :)Enemmän olen tyytyväinen tuohon oikeaan puoleen kuvaan, jossa Raven on

--------------- S E U R A A V A ------------------

Juu, seuraavia töitä. parissa on niitä vaiheita otettu muistiin, mutta ei kaikissa.. En jaksa sen kummemmin selittää ;:))

Ja valmis:  Pidän tästä piiroksesta, koska Valkia on yksi ihanastipiirrettävä hahmo, jossa saa sitä tunnelmallisuutta esille sitä kautta<3 

More drawings

Olen joksenkin innostunut taas piirtämään : ) Tässä olisi pari piirosta lisää tälle vuuelle :)

in the war

Elän nyt yksin tässä hiljaisessa sodassa

En näe ketään, en tunne ketään

Olen yksin odotamassa

En tiedä, kauan jaksan

Hiljaisuus ja epätieto repivät sydäntäni

Ainoa, jonka tiedän

Minun on vain odotettava sinua

Pelastettava minut omalta sodaltani

Hakemaan minut pois täältä

En halua enää olla yksin..

Odotan vain sinua..

---------------------------------------------------

Hiljaisuus lyö päälleni

Ketään ei vieläkään näy

Minun on odotettava

Vain odotettava..

Matka on pitkä

Mutta aion sen kestää

Kaikkine taakkoineni

Minun on odotettava..

En osaa puhua englantia, mutta i want to try

I am in the war. My powers are running low. I don't know how I can survive.
I am in the war. I have to watch something what I don't want to see.
I am in the war. The war.. Where I have to fight with myself.

Fight with myself.. Fight with my feels..
I have to see tomorrow's dawn. See that everything is okey.
I have to keep my dreams if I want they will come true.

Don't give up!


My heart is broken. I have to just wait. I hope.. hope that my wish comes true.. Come back! I miss you!

Don't ask..

Tässä pari päivää tullut jo mietittyä, onko se kaikki sen arvoista.. Onko se niiden kaikkien kyynelien ja voimattomuuden ja masennuksen arvoista?
 Kuluttanut nämä kesäloman ensimmäiset kaksi viikkoa tässä mielialassa..Tai viikko oikeastaan plus se ensimmäinen viikko plus vielä ne aikaisemmat.. Miksi kulutan kaikki voimani itkemiseen? Ja murehtimiseen? Voisin oikeastaan sanoa, että nämä kesäloman kaksi ensimmäistä viikkoa on mennyt aivan hukkaan.. Mennyt arjet harmaana massana, juurikaan mitään tapahtunut. Kävin markkinoilla ensimmäisellä viikolla ja sitten toisena päivänä kaupungilla, mutta sen enempää en ole missään erityisemmin käynyt.. Onko se kaikki sen arvoista?
 Voimani alkavat loppua.. Tiedä enää, jaksanko kauaa.. Onko se todella sen arvoista?

Olen valmis sinun vuoksesi käyttämään viimeisetkin voimani.. Minä haluan vain sinut, en ketään muuta.. Rakastan sinua.. Siksi vastaukseni on, että kaikki on sen arvoista.♥

I understand

jep. Tässä on tapahtunut kaikenlaista draakista ja vähän vähemmän.. Aloitetaas.. En kaikkea kerro, koska ne kaikki asiat eivät oikeastaan kuulu kenellekään muulle kuin minulle.. Vain pakko sanoa, että koskaan ei kannata luovuttaa, jos oikeasti haluaa jotakin, muuten saattaa menettää sen. En tiedä vielä omalta osaltani koko juttua, mutta taistelen, jotta en menetä yhtä juttua..

 Ihmisten pitäisi oppia nauttimaan sellaisista asioista, mitä heillä on jo. Todellisuuden arvon ja tärkeyden huomaa yleensä liian myöhään, silloin kun mitään ei ole enää tehtävissä: -> Menettää asian. Pitäisi alkaa oppia todellakin arvostamaan asioista, mitä on..

 Tänään sitten muutettiin mökille :) Tosin, ampiaisen pesiä löytynyt jo kaksi -.- Varmasti tulee lisää.. Ensin vessassa, tietenkin kun sen pienen pesänalun tuhosi, sen asukki oli aika äkäinen, kun palasi reissultansa.. Sitten saunassa oli, lauteiden alla.. oltiin menossa saunaan, onneksi huomasin sen.. Senkin asukki oli aika äkäinen, mutta pistettiin löylyä ja ovi kiinni, tosin me oltiin pihalla odottelemassa.. Mokomakin ampiainen, sai kesän ensimmäiset löylyt .__. mur mur.. En vielä heittänyt talviturkkiani :D meidän mökki on siis rannalla..
 Tosi kiva sitten, kun sataa oikein kunnolla kaatamalla, minun ja siskoni kopperoon (nukkumakoppero) tule katon läpi aina vettä -.- se ei ole kivaa..

 Oli muuten viime vuonna jännä tai oikeastaan aika pelottavaa.. Oli kauhea myrsky tässä meidän mökin ihan yläpuolella.. Salama iski varmaan sadan metrin päässä, ellei lähempänä, en tiedä, minne iski, ei koskaan nähty osumakohtaa.. Kauhea jysähdys keskellä yötä.. :o Arvaas huviksesi, pelottiko nukkua sen jälkeen..

Ainiin, Laku oli ihan tohkeissaan, kun pääsi tänne mökille :) Eka toki hieman aristi, mutta sitten uskaltautui tutkimaan ja lopulta kirmasi jo tunnin jälkeen pihalla ihan iloisena, välillä toki piti käydä sisällä tarkistamassa, oltiinko me vielä paikalla, iloisesti juoksi  sisään ja NAU! :)) <3 Laku on ihana.. Pimu tosin kyhjötti ihan tyhmänä sohvan takana.. Toivottavasti huomenna olisi paljon rohkeampi.. Ainiin, se murisikin Lakulle illalla, kun Laku tuli haistelemaan Pimua.. Varmaan outo haju...

Jeps, ei sen enempää :)