perjantai 1. kesäkuuta 2012

lies

Itken kyyneliä,
jotka ovat täynnä surua ja tuskaa
Surua ja tuskaa,
jonka maailma toi tullessaan.
Minulla on kylmä
Kukaan ei kuule minua
Ei välitä, 
Saati sitten auta

Minut on kaadettu maahan,
Käteni ovat veressä,
Pieniä naarmuja
Kukaan ei ole nostamassa minua takaisin ylös..

Näen ihmisistä sen,
Mitä en haluaisi nähdä.
Näen piittaamattomuutta
Kukaan ei ymmärrä, 
Tai sitten eivät halua ymmärtää.
Näen ihmisissä sen,
Etteivät he halua olla kanssani,
Sanovat sen jälkeen,
Miten ovat muka pahoillansa,
Tai tuskin edes sitä.
Huomaan kyllä totuuden

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti