Miks elämän pitää olla nii paskaa!? Miks kaiken pitää aina sattua :'( Kukaan ei anna kunnon mahdollisuutta parantua, kun taas heitetään lisää paskaa :'( Miksi sitten kaikki ihmettelevät, miksi olen tälläinen? Miksi en enää naura toisten mukana niin paljoa kuin ennen, miksi en lähde pelaamaan korttia tai muutakaan, kuten ennen? Koska olen sisältä rikki, eikä kukaan ole korjannut sitä, ei edes oma rakas.. Ei oma rakas edes ymmärrä, satuttaa vain enemmän ja enemmän :'( Miksei kukaan ymmärrä!?
Vaellan hylätyllä, tyhjällä maalla
Kuu hohtaa katoavaa valoa,
Aurinkokaan ei ole näyttäytynyt moneen viikkoon
Missä olen?
Miksei kukaan kuule minua?
Olen yksin
Kävelen maata pitkin,
hiekkaa tunkeutuu varpaisiini
Miksei minulla ole kenkiä?
Missä ne ovat?
Hortoan monet viikot,
Tässä tyhjässä, autiossa paikassa,
En tiedä, missä olen,
En tiedä, minne mennä
Tiedän vain, että matkaa on jatkettava
Mutta minne?
En löydä lohduttajaa
Vajoan polvilleni, en jaksa
Polveni raapiutuvat verille terävien kivien takia
Minua ei haittaa
Kukaan ei ole täällä
Kukaan ei välitä
Miksi minut on hylätty?
Kauanko vielä joudun vaeltamaan,
Kunnes löydän poispääsyn?
Haluan pois!
Haluan päästä vihdoinkin nauramaan
Päästä turvaan oman kullan kainaloon,
Nukahtaa siihen,
vailla minkäänlaista huolta ja murhetta,
Joita pitäisi myllätä sisällä niin kauan,
Että hajoaa lopullisesti.
Mikset jo ymmärrä?
Olen niin väsynyt.
Ei, en ole menettänyt elämänhalua
Haluan vain päästä tästä paskasta,
Anna minun jaksaa tämä matka,
Näytä minulle, että kuulet,
Näytä, että ymmärrät, miten tämä kaikki sattuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti